Bioenergiassa on tulevaisuutemme

Toimitusjohtaja Matti Hilli

Turpeen tulevaisuudesta on esitetty erilaisia näkemyksiä. Uskaliaimmat vaativat jopa turpeen käytöstä luopumista, esittämättä kuitenkaan aitoa vaihtoehtoa. Meillä ei ole varaa eikä mahdollisuutta luopua turpeesta energian lähteenä. Suomi on energiavaroiltaan köyhä maa: meillä on niukasti vesivoimaa, puuta käytetään jalostukseen vaikkakin enenevässä määrin myös energiaksi, tuulivoimapotentiaalimme on rajallinen.

Energiaomavaraisuutemme onkin eurooppalaisittain varsin matalalla tasolla – alle kolmannes käyttämästämme energiasta on suomalaista. Huoltovarmuussyistä meidän on tehostettava omien energiaresurssiemme, myös turpeen, hyödyntämistä.

Pitkän tähtäimen ennusteet antavat vahvan tuen turpeen energiakäytölle. VTT:n selvitysten mukaan turpeen energiakäyttö säilyy 20–30 TWh:n tasolla lähivuosikymmeninä. Turpeella on tärkeä asema myös EK:n energiastrategiassa. Turpeen käytöllä on kansalaisten vahva tuki. Useiden mielipidetiedustelujen mukaan valtaosa suomalaisista, noin 70 prosenttia, kannattaa turpeen energiakäytön lisäämistä.

Suomessa on suo- ja turvemaata liki 10 miljoonaa hehtaaria. Siitä turvetuotannossa on reilusti alle prosentti. Tulevaisuudenkin tarpeet huomioiden turvetuotannon tarvitsema tuotantoala on alle kaksi prosenttia koko suo- ja turvemaa-alasta. Turpeen energiakäyttö ei siten ole ristiriidassa suojelun kanssa.

Jotta jatkuvilta konflikteilta vältyttäisiin, tarvitsemme ohjelman, jossa määritellään suojeltavat ja hyötykäyttöön osoitetut suoalueet.

Vapo syntyi puun energiakäytöstä. 1950- ja 1960-luvuilla puun energiakäyttö laski kun maahan virtasi halpaa öljyä. 1970-luvun energiakriisi paljasti kuitenkin tuontipolttoaineen haavoittuvuuden.

Ilmaston lämpenemien uhka on nostanut puun ja muut biopolttoaineet uuteen nousuun. Puu hiilidioksidia sitovana luokitellaan päästövapaaksi polttoaineeksi. EU:n päästökauppatavoitteet lepäävätkin pitkälti puun ja muiden biomassojen varassa.

Suomi on tässä suhteessa hyvissä asemissa, vaikka tavoitteemme onkin asetettu korkealle. Myös Vapo on iskuetäisyydellä: yritykseen on kertynyt vuosien varrella osaamista puun energiakäytöstä. Puun käyttö turpeen rinnalla kasvaa.

Se, että Vapo on maailman johtava turvealan yritys, ei ole millään muotoa puun lisääntyvää käyttöä vastaan. Turve ja puu kulkevat rinnan. Turve mahdollistaa kaikenlaisen ja -laatuisen puun käytön kaikissa olosuhteissa. Vain turpeen avulla Suomi pystyy saavuttamaan haasteelliset bioenergian käyttötavoitteet.

Vapossa on tehty paljon kehitystyötä turpeen tuotannon ja käytön suhteen. Voidaankin väittää, että osaamisemme on maailman huippua. Mutta kehitystä on tapahtunut puupuolellakin. Paluuta 1940-luvun halkosouviin ei ole: ei ole osaamista eikä ehkä haluakaan. Lämpökeskuskokoluokassa hake on toimiva, kilpailukykyinen polttoaine. Lämpökeskuksille ja pienkäyttäjille, alkaen kesämökkiläisestä omakotiasujaan, on tarjolla vaivaton, puhdas ja kotimainen polttoaine: puupelletti.

Suomi on pellettien tuottajana suurvalta, käyttäjänä kääpiö. Tuotannostamme valtaosa menee Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Tarvitsisimme jokaisen pellettitonnin pienentämään päästöjämme. Nyt hyöty valuu naapureillemme.

Tämä kaikki johtuu Suomen tuontiöljyä ja sähköä suosivasta veropolitiikasta. Kevyt polttoöljy ja sähkö ovat Ruotsiin verrattuna kevyesti verotettuja. Suomessa teollisuus maksaa sähköveroa, Ruotsissa ei. Lisäksi Ruotsin metsäteollisuus saa satojen miljoonien veroedun vihreillä sertifikaateilla. Jos Suomen kevyen polttoöljyn ja sähkön kuluttajahinnat oikaistaisiin verotuksella Ruotsin tasolle, saisi valtio puolentoista miljardin euron verotulot.

Öljyn ja sähkön verotuksen kiristäminen saattaa kuulostaa epäoikeudenmukaiselta. Se tuskin on sen epäoikeudenmukaisempaa kuin pääomatulojen veron kiristäminen, hyvätuloisten ”sotakorvaukset” tai yleinen arvonlisäveron korotus.

Oikein kohdennettu energiaverotuksen kiristys kannustaa aitoihin, energiaa säästäviin ja ilmastoystävällisiin investointeihin. Se kannustaa säästämään ja ennen kaikkea se antaa valinnanvapauden.

Vapon 70 vuotta ovat olleet työtä kotimaisen energian puolesta. Kotimaisella energialla on kysyntää tästä eteenpäinkin. Siinä suhteessa voimme olla luottavaisin mielin. Bioenergiassa on tulevaisuutemme.