|
||
|
|
|
|
|
|
|
Paikalliset polttoaineetBiovoimalaitoksella irti fossiilisista polttoaineistaLämmön ja sähkön tuottaminen puulla ja turpeella onnistuu aivan eteläisimmässäkin Suomessa. Tämän on osoittanut joulukuussa käyttöön otettu Keravan Energian uusi voimalaitos.
Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto asettautuu aurinkoisena kesäkuun alun päivänä valokuvattavaksi uuden voimalaitoksen edustalla jo lähes tottuneesti. Kerta ei ole ensimmäinen. ”Kieltämättä voimalaitos on herättänyt kiinnostusta monella taholla, niin alan toimijoissa kuin tiedotusvälineissäkin”, hän sanoo. Kokemuksista on ollut myös mukava kertoa, sillä voimalaitos valmistui aikataulun mukaan ja käyttöönottokin on sujunut hyvin huolimatta poikkeuksellisen kylmästä talvesta. ”Laitos otettiin kaupalliseen käyttöön joulukuussa ja se oli käynnissä toukokuun puoliväliin saakka. Uudelleen voimalaitos alkaa tuottaa lämpöä ja sähköä elokuussa säiden kylmentyessä”, Lehto kertoo. Kesän aikana voimalaitosta ja sen laitteita huolletaan ja säädetään viime talven kokemuksien pohjalta. ”Tällaisen laitoksen sisäänajo ottaa aina oman aikansa ennen kuin kaikki toimii täydellisesti. Mitään varsinaisesti yllättävää ei ilmennyt, vaikka talven säät laittoivatkin laitoksen todelliseen testiin – uuden voimalaitoksen tuottamalle lämmölle ja sähkölle oli tosiaan tarvetta.” Lehto muistuttaa vielä, että uuden voimalaitoksen käyttöönotto on ollut haaste ja oppimisen paikka myös Keravan Energian henkilöstölle. Kyse on ollut siirtymisestä uudelle tasolle, mikä on vaatinut koulutusta ja uuden henkilöstön rekrytointia.
Irti fossiilisista polttoaineistaUuden voimalaitoksen rakentaminen oli lähes 70 miljoonan euron investointi. 50 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävälle Keravan Energialle investointi on mittava, vaikka kumppanina olikin Pohjolan Voima Oy. Uutta kapasiteettia kuitenkin tarvittiin välttämättä. ”Kerava on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Samalla on lisääntynyt kaukolämmön tarve ja tähän haasteeseen täytyi etsiä ratkaisu. Tärkeä syy tämän kokoluokan laitoksen rakentamiseen oli taas halu lisätä omaa sähköntuotantoa ”, Lehto perustelee. Puun ja turpeen valinta uuden voimalaitoksen polttoaineeksi oli myös selkeä ratkaisu. Taustalla on Keravalla valittu strategia luopua fossiilisten tuontipolttoaineiden käytöstä. ”Uudella voimalaitoksella korvaamme öljyä ja maakaasua sekä vastaamme omalta osaltamme EU-tavoitteisiin. Aikaisemminhan tuotimme merkittävän osan lämmöstä kaasulla, vaikka puutakin käytettiin polttoaineena. Jo viime talvena maakaasun kulutus väheni 70 prosenttia”, Lehto kertoo. Turvetta tarvitaan
”Tällainen voimalaitos tarvitsee turvetta puupolttoaineiden rinnalle, jos kotimaisilla polttoaineilla halutaan selvitä. Turpeen käyttö parantaa huoltovarmuutta ja on myös laitoksen toiminnan kannalta hyvä ratkaisu.” Keravan Energia oli yksi niistä 19 energiayhtiöstä, jotka tukivat Turveteollisuusliiton maaliskuussa tekemää vetoomusta, jolla vastustettiin turpeelle ehdotettua verotusta. Lehdon mielestä on tärkeää, että turpeen suhteellinen kilpailukyky säilyisi. ”Kivihiili, öljy ja maakaasu jäävät vaihtoehdoiksi, jos turpeen käyttö kallistuu ja käyttö hankaloituu. Pelkästään puulla emme pärjää ja lämpöähän meidän on pakko tuottaa.” Lehdon mukaan turpeen käyttöä pitäisi tarkastella kokonaisuutena ja ymmärtää vaihtoehdot ja vaikutukset, jos turve kallistuu. ”Turpeen verottaminen nostaisi väistämättä myös puupolttoaineiden hintoja, sillä turve ja puu kulkevat tässäkin suhteessa käsi kädessä. Siten turpeen verottaminen ei suinkaan tukisi puuenergian lisäkäyttöä.” Polttoainetta on riittänyt
”Kuljetusmatka ovat ratkaiseva tekijä. Puun osalta yläraja liikkuu 100–150 kilometrissä ja kyllähän kuljetusmatka vaikuttaa turpeenkin hintaan. Toimivan logistiikan merkitys on meille tärkeä. Sinänsä voimalaitos sijaitsee hyvin kulkuväylien varrella.” Turpeen Keravan Energia hankkii Vapolta ja tältä osin yhteistyö on Lehdon mukaan pelannut hyvin. Puupolttoaineiden osalta markkinoista tekee haastavan hajanaisuus, vaikka puuta onkin tarjolla. ”Hankimme puupolttoaine-eriä todella useilta toimijoilta ja se vaatii paljon työtä, koska markkinat ovat varsin kehittymättömät. Onneksi emme lähteneet tähän tyhjältä pöydältä. Meillä oli kontaktit olemassa, koska käytimme puuta jo vanhassa lämpökeskuksessa.” Ratkaisuksi Lehto näkee johdonmukaisen energiapolitiikan. Niin kauan kuin tuki- ja verotuspäätöksistä spekuloidaan, investointien tekeminen on riski eivätkä energiapuumarkkinat pääse kehittymään. ”Sama epätietoisuushan on hidastanut investointeja biovoimalaitoksiinkin”, hän vielä toteaa. Kiinnostava yhtiö houkutteliJussi Lehto tuli Keravan Energian toimitusjohtajaksi lokakuussa 2007 Helsingin Energian strategiajohtajan tehtävästä, jota hän hoiti kuusi vuotta. Sitä ennen Lehto oli Helsingin Energiassa voimalaitosprojekteissa lähemmäs kymmenen vuotta. Diplomi-insinööri ja MBA-tutkinnon Englannissa suorittanut Lehto sanoo, että Keravan Energian toimitusjohtajaksi hän lähti, koska yritys oli kiinnostava. ”Yhtiön sopiva koko ja monipuolisuus houkutteli minua. Teemme lämpöä ja sähköä, olemme mukana sähkökaupassa, meillä on uusi biovoimalaitos ja olemme osuuksien kautta mukana muun muassa Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa ja tuulivoiman hyödyntämisessä. Toimitusjohtajan näkökulmasta tämä on todella mielenkiintoinen yhtiö.” ”Lisäksi minua viehätti ja viehättää yrityksen strategia. Toiminnan täytyy olla kannattavaa, mutta omistajamme haluavat maksimaalisten osinkojen sijaan parantaa asiakkaiden viihtymistä ja yritysten kilpailukykyä maltillisella energian hinnalla. Toiminnan on tarkoitus palvella alueen kehitystä.” Vaihtoehto oli kiinnostava myös oman uran kannalta. ”Ehdin työskennellä tiiviissä yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa Helsingin Energiassa useita vuosia. Viimeistään siinä heräsi kiinnostus toimitusjohtajan tehtäviä kohtaan”, Lehto toteaa.
Teksti: Ismo Myllylä, kuvat: Ismo Myllylä
   |
|
||||||||
